Miten päätöksenteossa voidaan asettaa pitkän aikavälin tavoitteita sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi? Viro on ottanut tässä asiassa kiinnostavan askeleen laatimalla poikkihallinnollisen pitkän aikavälin strategian nimeltä Eesti 2035, joka asettaa suuntaviivat maan kehitykselle. Viron pitkän aikavälin strategia toimii esimerkkinä siitä, kuinka kansallisen tason päätöksentekoa voidaan suunnata yhtenevästi kohti yhteisesti sovittuja tavoitteita, myös yli hallituskausien.

Eesti 2035 -strategia laadittiin valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön johdolla vuosina 2018–2020. Tuona aikana kuultiin yhteensä yli 17 000 virolaisen näkemyksiä.

Strategiassa on määritelty viisi keskeistä pitkän aikavälin tavoitetta, joiden sanoituksessa kansalaisten näkemyksiä on hyödynnetty. Näin asetetut tavoitteet ovat:

Ihmiset: Virolaiset ovat fiksuja, aktiivisia ja huolehtivat terveydestään.
Yhteiskunta:  Viron yhteiskunta on välittävä, yhteistyökykyinen ja avoin.
Talous: Viron talous on vahva, innovatiivinen ja vastuullinen.
Elinympäristö: Viro tarjoaa turvallisen ja laadukkaan elinympäristön, jossa kaikkien asukkaiden tarpeet otetaan huomioon.
Hallinto: Viro on innovatiivinen, luotettava ja ihmisläheinen maa.

Virossa on tunnistettu myös keskeisiä muutoksia, joita yhteiskunnassa tulee toteuttaa, jotta pitkän aikavälin tavoitteet voidaan saavuttaa. Näitä ovat esimerkiksi tarve varmistaa koulutusjärjestelmän mahdollisuus vastata tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksiin sekä tarve kehittää elinympäristöjä ja palveluja siten, että eri alueet Virossa pysyvät elinvoimaisina ja houkuttelevina.

Käytännössä eri hallinnonalat suunnittelevat hallituskausittain toimiaan niin, että ne tukevat myös pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Strategian edistymistä seurataan indikaattorien avulla, joille on määritetty tavoitetasot. Kaikki ministerit osallistuvat vuosittain strategian raportointiin parlamentille. Menettely on myös kytketty budjettiin.

Miksi Suomikin voisi tarvita pitkän aikavälin strategian?

Myös Suomessa on sekä kestävyyteen että ennakointiin liittyvää ansiokasta työtä, kuten valtioneuvoston tulevaisuusselontekoja ja kestävän kehityksen toimintaohjelmia. Nämä ovat tärkeitä, mutta ne jäävät usein erillisiksi erityisesti strategisesta ohjauksesta eikä niistä muodostu yhteistä suuntaa, johon päätöksenteko kytkeytyy. Lisäksi hallituskausien mittainen aikajänne ei riitä yhteiskunnan kohtaamien murrosten – kuten ilmastokriisin, väestörakenteen muutoksen tai teknologisen kehityksen – hallintaan. Siksi Suomessakin kannattaisi puntaroida, tarvitsemmeko päätöksentekoon uudenlaisen, tulevaisuuteen katsovan työkalun – Suomen pitkän aikavälin strategian.

THL julkaisi joulukuussa 2024 ehdotuksen Suomen hyvinvointitalouden ohjausmalliksi ja seurantaindikaattoreiksi, jonka tavoitteena on tukea kestävän hyvinvoinnin systemaattista huomioimista kansallisen tason päätöksenteossa. Ohjausmalliehdotuksessa yhdeksi toimenpiteeksi ehdotetaan myös Suomelle Viron esimerkkiä mukaillen pitkän aikavälin kansallisen kehitysstrategian laatimista, jonka päämääränä olisi turvata kestävä hyvinvointi nykyisille ja tuleville sukupolville.

Pitkän aikavälin strategia määrittäisi Suomelle esimerkiksi vuoteen 2050 ulottuvat tavoitteet, jotka voitaisiin kytkeä kullakin hallituskaudella strategiseen ohjaukseen, kuten hallitusohjelmaan, sen toimeenpanon seurantaan ja hallituksen vuosikertomukseen. Pitkän aikavälin strategia tukisi sitä, että ihmisten ja luonnon hyvinvointi näkyisi tavoitteina kansallisessa päätöksenteossa ja myös suuntaisi sitä, kuinka julkisia varoja kohdennetaan.

Eesti 2035 toimii esimerkkinä siitä, miten pienikin maa voi suunnata katseensa rohkeasti tulevaisuuteen

Pitkän aikavälin strategia ei ole ennuste, vaan väline yhteisen tavoitekuvan rakentamiseen. Se on myös keino lisätä yhteiskunnallista resilienssiä, luottamusta ja johdonmukaisuutta päätöksentekoon. Olisiko nyt aika käynnistää Suomessakin poikkihallinnollinen ja kansalaisia osallistava strategiaprosessi, joka katsoo 2050-luvulle?

Tule kuulemaan ja keskustelemaan lisää Suomen suunnasta toukokuun Frontline Forumille Sofia Helsinkiin - Ilmoittautuminen on käynnissä!

Pitkän aikavälin strateginen ajattelu, hyvinvointitalous ja yhteiskunnan uudistumiskyky nousevat esiin myös Frontline Forumin “Wellbeing economy – A New Paradigm for Finland” -tapahtumassa, joka järjestetään Sofia Helsingissä 20.–21. toukokuuta.

Osana ohjelmaa kuullaan kansainvälisiä esimerkkejä erilaisista tavoista asettaa ihmisten ja luonnon hyvinvointi päätöksenteon tavoitteeksi. Viron pitkän aikavälin strategiaa ja sen käytännön toteutusta hallinnon työkaluna tilaisuudessa esittelee Head of Strategic Planning Birgit Lüüs-Jakobs, Government Office of Estonia.

Lämpimästi tervetuloa kuulolle!