Jatkuva
3. tou 2024
Maailmanlaajuinen Kick-off:
Frontline Plogging
Blogi
12.6.2024

Paikallinen ilmastojohtajuus on paljolti myös yhteistyön johtamista

Etusivu
/
Blogi
/

Kaupungeilla ja kunnilla on käsissään ilmastonkestävän arjen puitteet: asuminen, liikkuminen, palveluverkot ja muu arjen infra. Jo 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Yleisin ilmastotavoite kunnissa on Kuntaliiton viime vuoden selvityksen mukaan 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka ilmastonmuutoksen hillintä on julkisessa keskustelussa se, mistä yleensä kaupunkien ja kuntien ilmastotyönä puhutaan, on ilmastonmuutokseen sopeutuminen myös yhä keskeisempää. Erityisesti haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille rakentuu paikallisille olosuhteille ja vaikuttavat toimenpiteet tarvitsevat taustakseen paikallista tietoa. Haavoittuvuus tarkoittaa ihmisten, teknisten rakenteiden ja yhteiskuntien herkkyyttä ja sopeutumiskykyä sään ja ilmaston vaikutuksille. Esimerkiksi vanhukset ja pitkäaikaissairaat ovat haavoittuvia helteille, ja vesistöjen ääreen rakennetut yhdyskunnat ovat haavoittuvia tulville.

Kaupungit ja kunnat ovat tavoitteillaan näyttäneet ilmastojohtajuutta, mutta tavoitteiden toteutuminen vaatii yhteistyötä ja kumppanuutta, missä ilmastoasiat eivät voi jäädä erilliseksi päästölaskelmiin keskittyväksi johtamisen osa-alueeksi, vaan missä tunnistetaan ja huomioidaan tiiviisti erilaiset intressit, huolet ja resurssit ja integroidaan ilmastonäkökohdat kaupungin ja kunnan muuhun johtamiseen.

Kaupungit ja kunnat valtion ilmastopolitiikan kumppaneiksi

Kaupunkien ja kuntien ilmastotyö ei perustu erityiseen lainsäädännöllä annettuun ilmastopoliittiseen tehtävään. Perusoikeuspohjaisena velvoitteena ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen kohdistuu kaikkiin julkisen vallan käyttäjiin, joita myös kunnat ovat. Tämän perustuslaillisen tehtävän takia on perusteltua nähdä kaupungit ja kunnat ilmastopolitiikan kumppaneina valtion viranomaisille. Ne mm. pilkkovat isoja kansainvälisiä ilmastotavoitteita konkreettisiksi teoiksi. Tekemisen kautta ilmastopolitiikka puolestaan tulee ymmärrettävämmäksi.

Kaupunkeja ja kuntia kohtaan onkin yhä kasvavaa kiinnostusta niin EU:ssa kuin esimerkiksi YK:ssä. Viime syksyn YK:n ilmastokokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa Local Climate Action Summit. EU:sta tulee jatkuvalla tahdilla uusia kaupunkien kestävyyttä tukevia aloitteita ja instrumentteja, joissa vuorovaikutus rakennetaan suoraan paikallistason kanssa.

Mutta vaikka kaupungit ja kunnat osaltaan toimeenpanevat EU:n ja valtion ilmastopolitiikkaa, itsehallintonsa myötä ne ovat myös itsenäisiä ilmastopoliittisia toimijoita. Kuntia ja kaupunkeja ei tulisi nähdä pelkästään valtion tai EU:n ilmastotavoitteiden toimeenpanijoina, ilmastoratkaisujen alustoina ja laboratorioina vaan ilmastopolitiikan toimijoina, joiden vahvuus on mm. lähidemokratiassa ja kuntalaisten kestävän arjen puitteiden rakentajina.

Luottamusta ja uutta synnyttävä yhteistyö edellyttää erilaisuuden hyväksymistä

Kaupunkien ja kuntien ilmastotyö kytkeytyy kuntastrategiaan, sillä ilmastonäkökulma vaatii johtamiselta läpileikkaavuutta. Megatrendinä ilmastonmuutos näkyy ja vaikuttaa taloudessa, investoinneissa sekä esim. kaavoituksessa tai hankinnoissa tai asukkaiden hyvinvoinnissa. Vaikuttavuuden ja negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi ilmastotyön tuleekin olla strategista. Ja samalla kuntien ja kaupunkien ilmastotyön puitteissa tehtävän yhteistyön ja kumppanuuksien tulee olla strategista. Yhteistyö ei ole vain vuorovaikutuksen sattumanvaraista lisäämistä vaan merkityksellisten suhteiden ja kumppanuuksien rakentamista.

Valtion kanssa se tarkoittaa keskinäistä dialogia ja yhteisesti rakennettavaa tilannekuvaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnasta että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Kaupungit ja kunnat myös tarvitsevat valtiolta tukea erityisesti liikenteen ja lämmitysenergian päästövähennyksiin, sillä niissä kaupunkien ja kuntien vaikutusvalta on rajallinen. Nopeasti kehittyvä ja monitahoinen ilmastopoliittinen ohjausjärjestelmä tarvitsee jatkuvaa keskustelua kokonaisuuden järkevyydestä ja vaikutuksista, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttama koordinaatiohaaste on ennennäkemätön.

Sen lisäksi, että kaupunkien ja kuntien ilmastotavoitteiden toteutumiselle on tärkeää säätää eri hallinnon tasojen toiminnot samaan suuntaan askeltaviksi, on niille tärkeää myös paikallisyhteisön mukaan saaminen. Paikallisesti kumppanuudet rakentuvat erilaisissa asukkaiden, yritysten tai esimerkiksi tutkimuksen ja koulutuksen verkostoissa. Luottamusta ja uutta synnyttävä yhteistyö edellyttää, että tunnistetaan kumppanien erilaiset arvot, toimintatavat ja resurssit. Yrityksiä ei välttämättä motivoi paikalliset ilmastotavoitteet vaan ilmastotoimien tuomat hyödyt omalle liiketoiminnalle. Ja vaikka maankäytön suunnittelussa on perinteisesti totuttu yhteensovittamaan erilaisia yhteiskunnallisia intressejä, niin esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden sijoittamisessa joudutaan yhteensovittamaan erilaisia ympäristöarvoja, kun ilmasto- ja luontotavoitteet voivat olla keskenään ristiriidassa.

Erilaiset yhteistyökuviot ja kumppanuudet ovat siis merkittäviä kaupunkien ja kuntien ilmastotyölle. Mielekkäiden suhteiden ja kumppanuuksien rakentaminen on strategista ja pitkäjänteistä työtä, missä tunnistetaan ja jaetaan erilaisten intressien ja toimintatapojen tuomat haasteet yhteistä päämäärää ja pelisääntöjä unohtamatta.

Pauliina Jalonen
LinkedIn

Kirjoittaja Kuntaliitosta vuorotteluvapaalla oleva ilmastopolitiikan erityisasiantuntija.

Kirjoittaja

Pauliina Jalonen
Vieraileva blogisti

Lue seuraavaksi

Marianne Kiskola: Sisäinen ilmastonmuutos – kunnia-asia

Uusi EU-sääntely voi lisätä metsänomistajan hallintotaakkaa ja vähentää talouskäytössä olevaa metsäalaa

Vedestä virtaa ja vetovoimaa